Helsinkiläinen Dammega Oy on tullut tunnetuksi yhtenä pk-seudun suurimmista asbesti- ja haitta-ainekohteita purkavista yhtiöistä. Taannoisen yrityskaupan ja tuoreen nimenvaihdoksen myötä se on entistä tiiviimpi osa valtakunnallista Purkupiha Groupia.
Vuosikymmenen vaihteessa Ari Hoppania ja Ossi Härkönen uurastivat hiki hatussa Espoon Tapiolan vanhassa kerrostalokohteessa. Yksi kaksikon perustaman Dammega Oy:n urakoista oli purkaa ja putsata paikat asbestista ja muista haitta-aineista linjasaneerausta varten.
Urakka tuli aikanaan tehdyksi ilmeisen hyvin. Yhtiöllä on näet siitä lähtien ollut riittämiin vastaavia työkohteita, jotka sisältävät asbestia tai jotain muita haitta-aineita. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset PAH-yhdisteet, lyijy ja PCB. Eikä urakoille näy loppua, vaikka sellaista ennusteltiin jo vuosia sitten. Vanhoja omakoti- ja rivitaloja sekä toimisto- ja tehdaskiinteistöjä puretaan uusien rakennusten tieltä. Myös ikääntyvien kerros- ja rivitalojen linjasaneerauksissa riittää töitä pitkälle tulevaisuuteen. Putkiasentajat ja laatoittajat näet pääsevät töihin vasta sitten, kun työkohde on takuuvarmasti puhdas ja turvallinen.
”Aikanaan arvioitiin, että asbestipurut olisivat historiaa jo vuoteen 2025 mennessä. Toisin on käynyt, sillä töitä on jatkossakin riittämiin. Käytännössä neljä viidesosaa liikevaihdosta kertyy edelleen asbestitöistä”, purkutöistä vastaava johtaja Ossi Härkönen toteaa.
Purkupiha-brändistä lisäbuustia
Alati lisääntyvä työmäärä on näkynyt myös liikevaihdossa, joka on kiivennyt ex-Dammegan ja nykyisin Purkupihan Asbestityöt -liiketoimintayksikössä kovaa vauhtia. Kyseisen yksikön johtajan Ari Hoppanian mukaan kasvua on luvassa myös jatkossa, sillä Purkupiha-brändin alla toiminta muuttuu entistä valtakunnallisemmaksi.
”Pk-seutu on meidän kotikenttäämme, mutta kohteita on toki ollut muuallakin ja jopa Oulussa asti. Purkupiha oli meille tuttu kumppani jo ennen yrityskauppaa, sillä olimme monissa heidän kohteissaan asbestitöistä vastaava alihankkija”, Hoppania kertoo.
Työkohteiden kirjo on hänen mukaansa todella laaja, ulottuen vanhasta rintamamiestalosta vanhaan voimalaitokseen.
”Yksi isoimmista urakoista on ollut Hernesaaren rannassa, josta purettiin vanhat rantamakasiinit. Merkittävä kohde on myös Ulvilantiellä, jossa tehdään linjasaneerausta. Kyseessä on yksi Helsingin suurimmista kerrostaloyhtiöistä, jossa on 470 asuntoa”, Hoppania kertoo.
Kaikki käyttökelpoinen kiertoon
Vanhan kiinteistön purkutyömaa oli vielä 1990-luvulla lähinnä vanhan murskaamista ja jätteiden kuskaamista kaatopaikoille. Tänä päivänä purkutuomion saaneesta asuin- tai liikekiinteistöstä lajitellaan ja otetaan talteen kaikki mahdollinen ilmanvaihtokanavia, sähkökaapeleita ja betonimursketta myöten.
Sitä ennen kohteesta on kuitenkin purettava pois kaikki vaarallisia aineita sisältävät materiaalit, mikä yleensä tietää puhelimen pirahdusta tai tarjouspyyntöä Ossi Härkösen sähköpostissa.
Vielä 1980-luvulla, kun esimerkiksi asbestin terveysvaaroista ei vielä ollut tarkempaa tietoa, purkutyöt hoituvat pitkälti mies ja moukari-metodilla. Tänä päivänä työkohteen pitää olla huolellisesti osastoitu ja töiden päättyessä jokainen hiukkanen kerätään ja imuroidaan talteen. Lopuksi tehdään vielä tarkistusmittaukset.
Myös suojavarustukseksi riitti takavuosina kevyt hengityssuojain. Tänä päivänä purkutyöntekijä on sen sijaan suojattu sananmukaisesti kiireestä kantapäähän. Asianmukaisesti toimivalle purkutyömaalle ei ulkopuolisilla ole kulkulupaa ja jätteen käsittelyssä ollaan todella tarkkoja.
”Kaikki asbestia sisältävä purkujäte laitetaan ilmatiiviisti suljettuihin säkkeihin ja kuljetetaan mahdollisimman nopeasti pois jäteasemalle. Säkkejä ei saa varastoida eikä jättää esimerkiksi pihalla olevalle roskalavalle”, selvittää asbestin parissa jo pari vuosikymmentä työskennellyt Härkönen.
Paljon paperisotaa ennen purkutöitä
Asbestin purkutöitä varten tarvitaan lupa Aluehallintovirastolta, joka samalla tarkistaa henkilöstön ammattipätevyyden kyseisiin töihin. Myös PAH-yhdisteitä, lyijyä ja PCB:tä sisältävät kohteissa on noudatettava RATU-kortin mukaisia käytäntöjä ja jätteenkäsittelytapoja.
Kiristyneet käytännöt ovat Härkösen mukaan hyvä asia, sillä ne seulovat toimialalla jyvät akanoista.
”Toki valvontaa voisi edelleen tehostaa. Lisäksi ilmanlaatumittaukset tulisi antaa jollekin muulle taholle kuin itse purkutyön suorittajalle. Se paljastaisi työn laadun nykyistä puolueettomammin”, Härkönen ehdottaa.
Purkupiha Group
- Erikoistunut rakennusten purku- ja haitta-ainetöihin sekä materiaalikierrätykseen
- Kasvanut viime vuosina orgaanisesti ja yritysostoilla
- Yhteenlaskettu liikevaihto yli 30 meur.
- Asbesti ja muista haitta-ainetöistä vastaava Dammega Oy tuli osaksi yhtiötä vuonna 2017
Faktaa:
- Tarkasti valvottua purkutyötä
- Asbesti on kuitumaista silikaattimineraalia, joka aiheuttaa syöpää.
- Asbestia on käytetty 1990-luvun alkuun saakka muun muassa putkieristeissä, ruiskutuseristeenä, maaleissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa sekä vesikattomateriaaleissa.
- Asbestin purkutyöt tulivat luvanvaraisiksi vuonna 1988. Aluehallintoviraston (AVI) pitää purkuluvanhaltijoista ja pätevistä työntekijöistä rekisteriä.
- Kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa purkukohteissa on tehtävä asbestikartoitus, josta selviää asbestin laatu ja määrä. Purkutöitä varten on tehtävä myös kirjallinen turvallisuussuunnitelma.
- Asbestipurkutyöstä on tehtävä työsuojeluviranomaiselle ennakkoilmoitus, jossa on tiedot purkutyötä tekevistä työntekijöistä, heidän ammattitaidostaan sekä terveystarkastusten voimassaolosta.
- Purkutyöt tehdään pääasiassa osastointimenetelmällä. Töiden päätyttyä osaston puhtaus on varmistettava ilmamittauksella.
Kuva: Suvi Suovaara / Cuvaya