Rakennusala on merkittävä resurssien käyttäjä. Biopohjaisten materiaalin käyttöä suositaan rakentamisessa, mutta niiden kierrätysmahdollisuuksista on vain vähän tietoa ja siksi biopohjaisten materiaalien kierrätys on vähäistä. Tähän haasteeseen suomalainen hankekonsortio hakee tutkimustoiminnan kautta uusia ratkaisuja EU-rahoitteisen, kansainvälisen hankkeen avulla.
Kiinteistö- ja rakennusalalla on merkittävä rooli Suomen taloudessa. Sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 7,6 % (vrt. Ruotsi 6,8 %, UK 6,2 %, Saksa 5 %)[1]. Alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on Suomessa kuitenkin vähäistä jääden alle 3 %:n maan yritysten tutkimustyövuosista[2]. Tällä hetkellä elämme globaalissa ekologisessa kriisissä, jossa ilmastonmuutos, monimuotoisuuden köyhtyminen ja ylikulutus kiihtyvät. Ala kuluttaa noin 50 % resursseista ja tuottaa yli kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä. Asiaan haetaan ratkaisuja kiertotaloudesta. Rakennetussa ympäristössä kiertotalous koskettaa koko elinkaarta: suunnittelusta ja rakennustuotteiden valmistuksesta rakentamiseen, rakennusten ja infrastruktuurin käytön ja huollon kautta korjaamiseen, purkamiseen ja materiaalien hyödyntämiseen sekä kierrätykseen asti. Rakennetun ympäristön arvoketjua on pystyttävä merkittävästi parantamaan myös luonnonvarojen käytön näkökulmasta hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ohella.
Kiinteistö- ja rakennusalan rooli ja muutosvoimat hankkeen taustalla
Kiinteistö- ja rakennusala on merkittävä yhteiskuntaa ja alueita uudistava muutosvoima globaalisti. EU-maat tuottavat vuodessa noin 330 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta Suomessa muodostuu vajaa 2 miljoonaa tonnia[3]. EU:n korjausrakentamiseen suunnatun elvytyspaketin seurauksena korjausrakentamisen jätemäärien odotetaan kasvavan. Purkujätteen hyödyntämistavoitteen lisäksi on suunnitteilla jätelajikohtaisia kierrätys- ja hyödyntämistavoitteita, jotka ohjaisivat hyödyntämään myös kevyitä ja määrältään pieniä jäte-eriä nykyistä paremmin ja tehokkaammin uusien, korkea-arvoisten tuotteiden valmistukseen. Tähän tarpeeseen tarvitaan uusia, testattuja ratkaisuja. Tällä hetkellä kierrätysratkaisuista on vain vähän tietoa, tutkimustuloksia ja kokemuksia, joten kysyntäkin on vielä vähäistä.
Kansainvälisellä tutkimusyhteistyöllä ratkaisuja kiertotalouskysymyksiin
VTT on yhdessä Suomen suurimpiin purku-urakoitsijoihin lukeutuvan Purkupiha Oy:n ja materiaalien murskaukseen ja innovaatiotoimintaan keskittyneen Ismo Tiihosen kanssa käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa kehitetään ja testataan innovatiivisia ratkaisuja rakennusjätteiden kierrätykseen. Kansainvälinen, neljä vuotta kestävä ICEBERG*-tutkimushanke saa rahoitusta EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta. VTT:n ja yritysten tavoitteena on kehittää ja demonstroida uusia kustannustehokkaita ratkaisuja rakennus- ja purkutoiminnassa syntyvien jätteiden talteenottoon ja korkea-arvoiseen kierrätykseen.
Hankkeen aikana testataan teknologiaa, jossa pyrolyysin avulla erotetaan puujätteestä kemikaalia vähäfossiilisen liimatuotteen valmistamiseksi. Ratkaisulla pyritään korvaamaan perinteisen liiman sisältämää fossiilisista lähteistä erotettua fenolia puusta erotetulla biofenolilla. Hankkeessa valmistetaan myös eristelevyjä, joissa hyödynnetään purkutyömailta syntyvää puujätettä. Tavoitteena on korvata niillä fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia ja energiaintensiivisillä prosesseilla valmistettuja eristemateriaaleja sekä lisätä eristemateriaalien kierrätysmahdollisuuksia. Lisäksi VTT on mukana kehittämässä RFID-teknologiaan pohjautuvia työkaluja elektroniseen materiaalipassiin. Purkupiha toimii materiaalipassin testaajana uudelleenkäyttökelpoisilla puutuotteilla. Hankkeessa kehitetään myös työtapoja uudelleenkäyttöön soveltuvien tuotteiden irrottamiseen laadukkaana rakenteesta ja edistetään kokonaisena purettavien rakennusosien löydettävyyttä digitaalisen alustan avulla. Hankkeessa tehtävissä testauksissa osoitetaan tuotteiden ja ratkaisujen kelpoisuus käytännössä.
* ICEBERG-tutkimushanke (”Innovative circular economy-based solutions for the building industry”)
Nelivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 15,7 miljoona euroa, joista EU tuki on 13 miljoonaa euroa. Hanke käynnistyi vuonna 2020 ja päättyy vuoden 2024 huhtikuussa. Hanketta koordinoi espanjalainen Tecnalia ja siihen osallistuu yhteensä 35 partneria kymmenestä eri maasta. Suomalaisten partnereiden budjettiosuus on yhteensä lähes 1,2 miljoona euroa.
Hankkeessa etsitään uusia toimintamalleja digitalisoinnin käytöstä mm. rakennustuotteiden jäljitettävyydessä sekä jätemäärien ennustamisessa kehittämällä esimerkiksi uusia työkaluja rakennuksen tietomalliin (Building Information Model, BIM) ja uusia konsepteja rakennusjätteiden kierrätykseen. Hankkeessa kehitetään uusia teknologia- ja tuoteratkaisuja, joita testataan demonstraatioprojektein. Hankkeen aikana arvioidaan myös ratkaisujen ympäristö- että taloudelliset vaikutukset. Lisäksi hankkeessa on pyritty tunnistamaan ilmiöitä, jotka nykyisin haittaavat lajittelevaa purkua sekä ohjauskeinoja, joilla voitaisiin edistää jätemateriaalien hyödyntämistä.
Lisätietoja:
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, erikoistutkija Margareta Wahlström, margareta.wahlstrom@vtt.fi, puh. 040 5847390
Purkupiha Group Oy, kehitysjohtaja Kati Tuominen, kati.tuominen@purkupiha.fi, puh 050 471 8233
[1] w3.unece.org
[2] Tilastokeskus
[3] vuonna 2018 muodostuneet jätemäärät (lähde Eurostat 2020)