Purkupiha on rakennusosien uudelleenkäytön suunnannäyttäjä - Purkupiha

Purkupiha on yksi Suomen suurimmista rakennusten ja teollisuuslaitosten purkuun erikoistuneista yrityksistä joka on raivannut tietä myös kokonaisena purettavien rakennusosien uudelleenkäytössä. Takana on useita onnistuneita uudelleenkäytön hankkeita. Kirkkonummella sijainneen entisen kaupan teräksiset kattotuolit ja pystypilarit hyödynnettiin lämpimän hallin teräsrunkona Merikarvialla. Uudelleenkäytettynä hallirungon hinnaksi tarvittavine muutostöineen muodostui noin 40 000 euroa kun vastaava uusi runkorakenne olisi maksanut 130 000 €.

– Purkupihalla on kehitetty jo vuosia tehokasta rakennusosien uudelleenkäyttöä ja sen johdosta yrityksellä on erittäin hyvät verkostot rakennusosien hyödyntämiseen. Myös Purkupihan omat kierrätysasemat on rakennettu hyödyntämällä purkukohteiden käyttökelpoisia rakennusosia, joten kokemusta on myös rakennushankkeen hyväksyttämismenettelyistä uusiokäytettävien rakennusosien osalta. Purkukohde arvioidaan aina uudelleenkäytön näkökulmasta ennen kuin aloitetaan varsinainen purkaminen. Otamme talteen uudelleenkäytettävissä olevat materiaalit ja ohjaamme joko suoraan hyödyntäjälle verkostojemme kautta tai Purkutori.fi:n kautta, toteaa Purkupihan markkinointi- ja kehitysjohtaja Kati Tuominen.

Monivaiheinen prosessi

Purkupäätös johtuu monesti joko rakenteellisesta tai ilmanlaadullisesta ongelmasta. Tämä on hyvä huomioida myös rakenteiden uudelleenkäytön kannalta.
– Purkukohteesta tehdään haitta-ainekartoitus usein jo ennen purkutyön kilpailutusta. Kartoituksessa selvitetään mahdollisten haitta-aineiden laatu, määrä, sijainti ja pölyävyys. Purkukartoituksessa määritellään myös erikoispurkutyönä tehtävien purkualueiden purkumenetelmät. Vasta sitten kun haitta-ainepitoiset kohdat on purettu, päästään varsinaiseen purkutyöhön.

– Rakennusosien hyödyntämisessä on huomioitava useita eri seikkoja, joita ovat esimerkiksi purku- ja rakennuspaikan sijainti, materiaalien saatavuus, purku- ja rakennusprojektien -/ kohtauttaminen aikataulullisesti ja sijainnillisesti sekä uudelleenkäytön suunnittelu. Uudelleenkäytettävien rakennusosien hyödyntäminen tulisikin ottaa jo hyötykäyttökohteen suunnitteluvaiheessa huomioon. Tämä edellyttää kuitenkin riittävää tuoteinformaatiota ja käyttökelpoisuusohjeita uudelleenkäytettävien rakennusosien osalta, jotta voidaan edistää rakennus, korjaus ja purkuhankkeen integraatiota toisiinsa, kertoo Tuominen.

Tiivistä yhteistyötä rakennusvalvonnan kanssa

Vaikka vanhojen materiaalien CE-merkinnät ovat usein puutteellisia, sen ei pitäisi olla este rakennusosien uudelleenkäytölle, sillä uudelleenkäytettävät rakennusosat voidaan varmentaa rakennuspaikkakohtaisesti.

– Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän selvittävän rakennuspaikkakohtaisesti, että rakennustuote täyttää sitä koskevat olennaiset tekniset vaatimukset, jos tuotteen kelpoisuutta ei ole muutoin osoitettu tai viranomaisella on syytä epäillä, että tuote ei täytä olennaisia teknisiä vaatimuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa tuotteita, joilla ei ole CE-merkintää tai vapaaehtoisiin menettelyihin perustuvaa osoitusta, esimerkiksi tyyppihyväksyntää. Tällöin asiantuntija arvioi kohteen tiedot ja kriteerit sekä tuotteeseen liittyvät vaatimukset ja antaa lausunnon siitä täyttääkö tuote kohteessa sille asetetut vaatimukset. Rakennesuunnittelija tai muu riippumaton ulkopuolinen kolmas osapuoli vastaa lausunnon antamisesta ja sen sisällöstä. Rakennuspaikkakohtainen lausunto on kertaluontoinen hyväksyntä ja rakennusvalvontaviranomainen on se, joka tekee päätöksen asiasta, jatkaa Tuominen.

Purkupiha kierrätti entisen Merihallin ekologiseksi elementtitehtaaksi

Helsingin Hernesaaressa Wärtsilän telakkahallina alun perin toimineen jättikokoisen Merihallin purku ja kokonaisena purettavien rakennusosien uusiokäyttö on hyvä esimerkki kiertotalouden merkityksestä.
– Pitkän kokemuksen alalta omaava Purkupihan tiimi ei pelännyt tarttua haasteeseen, vaikka lähes viiden jalkapallokentän kokoinen Merihalli lisärakennuksineen oli koottu useista eri-ikäisistä laajennusosioista. Purkaminen toteutettiin tarkassa järjestyksessä ja missio oli selkeä: purettavien materiaalien elinkaarta haluttiin jatkaa niin pitkälle kuin mahdollista. Kun telakkarakennusten purkutyön suunnitteluvaihe oli käynnissä, selvisi että samaan aikaan Kestobetonin tuotantolaitoksella Lahdessa suunniteltiin laajennushanketta.  Vaikka Kestobetonin suunnitelmat olivatkin tuolloin jo loppusuoralla, niin pienin muutoksin suunnitelmat saatiin muutettua uusiokäytettäviä rakennusosia hyödyntäväksi. Lopputuloksena laajennusosa valmistuikin satoja tuhansia euroja edullisemmin ja laitos on todennäköisesti Suomen kestävimmin rakennettu. Telakkarakennusten elinkaari jatkuu nyt betonielementtihallina, korostaa Tuominen.

Materiaalien kierrätys tehostuu verkossa

Purkupihan hallinnoima Purkutori on yrityksille ja yksityishenkilöille tarkoitettu purku- ja rakennustavaran sekä käytettyjen teollisuuslaitteiden, -laitteistojen ja -koneiden kauppapaikka verkossa.
– Jo tälläkin hetkellä myymme Purkutori toimintamme kautta rakennusosia, koneita, laitteita ja hallirunkoja. Meidän kauttamme kiertää noin 2 miljoonan euron edestä rakenneosia, koneita ja laitteita uudelleenkäyttöön sekä tietenkin betonia, joka murskataan ja jalostetaan uusiokiviainekseksi, kiteyttää Tuominen.

Purkupihan kokemusten mukaan uudelleenkäytöllä on mahdollista saavuttaa sekä taloudellisia että ympäristöllisiä säästöjä, kuten esimerkiksi Merihallin ja Kestobetonin projektit osoittavat. Kaikki purkukohteet eivät kuitenkaan noudata samaa kaavaa ja kokeneella purkajalla on osaamista arvioida milloin purkukohteen säästävät työmenetelmät nousevat kustannuksiltaan suuremmiksi  rikkoviin menetelmiin nähden.

Vahvasti kohti kiertotalous yhteiskuntaa

Ympäristöministeriön asettama maankäyttö ja rakennuslain kokonaisuudistus on ollut käynnissä vuodesta 2018 alkaen ja sen myötä rakennus- purkumateriaaliselvityksistä tulisi pakollisia kaikille rakentamisluvan varaisille hankkeille.
– Kiertotalous ja päästöjen vähentäminen näkyy laissa aiempaa selvemmin. Mukana on myös uusia vaatimuksia, muun muassa rakentamisen vähähiilisyydestä, rakennusten elinkaariominaisuuksista sekä rakennus- ja purkumateriaaliselvityksestä.

– Uuden rakennuksen tai laajamittaisesti korjattavan rakennuksen vähähiilisyys raportoitaisiin lupahakemukseen liitettävässä ilmastoselvityksessä. Tämän on tarkoitus kannustaa käyttämään uudelleen ja kierrättämään purettuja rakennusmateriaaleja. Uusien rakennusten olisi myös täytettävä vaatimukset pitkäikäisyydestä, muunneltavuudesta, korjattavuudesta sekä purettavuudesta.

– Uusista ja purettavista rakennuksista olisi rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa selvitettävä kaikki käytetyt ja vapautuvat materiaalit. Sähköisesti tarjolla olevat ajantasaiset tiedot helpottaisivat rakennuksen käytön aikaista ylläpitoa ja huoltoa sekä lopulta materiaalien hyödyntämistä uudelleen, kun rakennus tai sen osia puretaan, sanoo lopuksi Tuominen

    Jätä tarjouspyyntö

    Tarvitsetko lisätietoja palveluistamme, tarjouksen purku-urakallesi vai heräsikö jotain muuta kysyttävää? Jätä meille yhteystietosi ja viesti, niin olemme sinuun mahdollisimman pian yhteydessä!

    Jätä tarjouspyyntö